/* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Table Normal”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:””; mso-padding-alt:0in 5.4pt 0in 5.4pt; mso-para-margin-top:0in; mso-para-margin-right:0in; mso-para-margin-bottom:10.0pt; mso-para-margin-left:0in; line-height:115%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:”Calibri”,”sans-serif”; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:”Times New Roman”; mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
Joulukuulta oli jäänyt aiemmin julkaisematta blogikirjoitukseni.
Rahaa ei ole koskaan liikaa
Espooon kaupunginvaltuuston kokouksessa 2.12. käsiteltiin vuoden 2012 budjettia. Kokousta ei päästy aloittamaan kello 16:00 koska Kokoomuksen valtuutetut olivat vielä ryhmäkokouksessaan, mutta parin minuutin kuluttua (n.16:04) kokous oli päätösvaltainen ja pääsi alkamaan. Budjettikokous on hieman erilainen kokous kuin muut valtuuston kokoukset. Varsinainen asia eli budjetti on jo neuvotteluissa sovittu ja lyöty lukkoon, eikä varsinaisia muutoksia kokouksessa tehdä. Toki muutoksia voi tehdä, mutta niitä tekee ainoastaan ne ryhmät, jotka eivät ole allekirjoittaneet yhteistä neuvottelutulosta. Muutosesitysten sijaan valtuuston kokouksessa tehdään toivomuksia. Menneessä kokouksessa niitä tehtiin yli kaksikymmentä. Toivomukset siirrettiin käsiteltäväksi seuraavaan valtuuston kokoukseen.
Valtuuston budjettikokous alkoi kaupunginjohtajan katsauksella, jatkui neuvottelutoimikunnan puheenjohtajan puheenvuorolla ja sen jälkeen ryhmien puheenvuoroilla. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä piti lyhyen puheen, koska katsoi, ettei ole tarpeen kerrata jo aiemmin kerrottuja asioita. Hän mainitsi puheessaan muun muassa kilpailukyvyn, laman, kasvun, palvelulupauksen, talouspohjan putoamisen, epävarmuuden, haasteet, investoinnit ja sen, että takataskusta löytyy talouden varautumissuunnitelma ja heti jos on tarve, niin välittömästi palataan pöydän ääreen työstämään budjettia. Markku Markkula (Kok) kiitteli neuvottelutoimikunnan puheenjohtajan ominaisuudessa pitämässään puheessa sitä, että Espoon arvot näkyvät budjetissa. Kokoomuksen puheenvuorossa Markkula mainitsi yhteisistä neuvottelutuloksista kulttuurin, ilmastonmuutoksen vaatiman asiantuntijuuden ja pientalojen energiaratkaisujen neuvonnan.
Tiina Elo puhui erittäin vihreästi vihreiden ryhmäpuheenvuorossa joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistämisestä. Aluksi Elo kiitti neuvottelijoita hyvässä hengessä käydyistä neuvotteluista. Hän toi esille sen, että vihreillä oli budjettineuvotteluissa kolme tavoitetta: sosiaali- ja terveystoimen nykyisen tason säilyttäminen, koululaisten iltapäivähoidon lisääminen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Valitettavasti vain kaksi ensimmäistä toteutuivat. Elo totesi myös puheenvuorossaan, että ulkoistaminen tulee tutkimusten mukaan kalliimmaksi pitkällä aikavälillä, kuin palveluiden tuottaminen itse. Lisäksi kaupungin houkuttelevuutta työnantajana tulee kehittää.
Merva Mikkola esitti kolme hienoa toivomusta. Ensimmäinen koski veropaon välttämistä. Toisessa toivotaan, että Espoon rahoja ei sijoiteta kohteisiin, jotka ovat kieltäytyneet tiedon vaihdosta ja jotka tunnetaan ns. Verokeitaina. Kolmannessa toivotaan, että kunta rahastoi varansa pitkän aikavälin sijoituskohteisiin, jotka edistävät investointeja kansakuntien kansalaisten hyväksi.
Matikka esitti toivomuksen, että oppilaskohtaista kouluruokailun rahaa lisättäisiin 0,50 euroa per oppilas ja että viheralueita rakennettaessa huomioidaan niiden kunnostukseen ja hoitoon tarvittava rahoitus. Mari Nevalainen esitti toivomuksen, että jos Tapiolan koulun ja lukion kunnostaminen terveelliseksi osoittautuu hyvin hankalaksi ja kalliiksi, niin tutkitaan myös vaihtoehto, että rakennetaan kokonaan uudet tilat. Hertell esitti toivomuksen että diabetes- ja reumapotilaita palvelevat hoitopisteet toteutetaan mahdollisimman pian.
Kokouksessa tuli myös erittäin hyvä toivomus Johanna Värmälältä (SDP) nuorten mielenterveyspalveluihin liittyen, JERI-toiminnan aloittamisesta. JERI-toiminnassa tunnistetaan nuoren vakavat mielenterveyshäiriöt ja hoidetaan niitä.