Alla oleva mielipidekirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 12.2.2011
—
Otaniemi hiilineutraaliksi
Espoon strategiaan on kirjattu tavoite kasvihuonepäästöjen vähenemisestä. Kaupunkimme arvoja ovat muun muassa luovuus ja innovatiivisuus sekä kestävä kehitys. Yhtenä askeleena kasvihuonepäästöjen vähentämiseen toimisi T3-alueeseen kuuluvan Otaniemen muuttaminen hiilineutraaliksi.
Mielestämme Otaniemi ei ole tällä hetkellä kansainvälisesti edustava, sillä osa rakennuskannasta ei vastaa nykyaikaisia vaatimuksia eikä Aalto-yliopisto toimi esimerkkinä nykyaikaisesta ilmastoasiat huomioon-ottavasta organisaatiosta.
Otaniemi muodostaa selkeärajaisen kaupunginosan ja siellä työskentelevät ja asuvat ihmiset ovat teknologiaorientoituneita, joten Otaniemi sopii hyvin alueeksi, jossa voidaan ottaa käyttöön ja testata uusia hiilineutraaleja toimintatapoja, tuotteita ja palveluita.
Otaniemen teekkarikylän asuinrakennuksista monet ovat ylioppilaskunnan omistamia, mikä tarjoaa mahdollisuuden tehdä yritysten kanssa yhteistyötä. Erilaisten tulevaisuuden teknologioiden käyttöönotto olisi opiskelijoille sekä yliopiston opetukselle ja tutkimukselle.
Konkreettisia toimenpiteitä voidaan tehdä päivittämällä kaikkea rakennuskantaa vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Opiskelija-asunnoissa voidaan muun muassa ottaa käyttöön kiinteistökohtaiset vesi- ja sähkömittarit sekä kulutushuippuja tasaava sähkölaskutus. Korjausrakentamisessa tulee huomioida muun muassa lämmön talteenotto ulostuloilmasta, jätevesien lämmön hyödyntäminen ja energiaa säästävä valaistus.
Yliopistossa voidaan miettiä, miten saadaan hyödynnettyä tietokoneiden tuottama lämpöenergia, millaiset toimintatavat tukevat energiansäästöä ja kestäviä kulutustapoja sekä miten vanhat rakennukset voidaan peruskorjata materiaaleja säästävällä tavalla energiatehokkaiksi.
Otaniemen alueella toimivat yritykset voivat olla mukana -lähikaupassa voidaan kokeilla ruuan hiilijalanjälkilaskuria ja parturi, grilli, päiväkoti sekä muut toimijat voivat kokeilla ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja teknologioita. Yritysyhteistyö yliopiston ja teknologioita kehittävien yritysten välillä mahdollistaisi aivan uudenlaisia tapoja vähentää kasvihuonepäästöjä.
Esimerkiksi paikallisen biojätteen mädätys energiaksi ja sähkönkulutushuippuja tasaavat teknologiat voisivat olla hyviä tutkimuskohteita niin yliopistolle kuin yrityksillekin.
Monet kunnat Ruotsissa ovat muuttumassa nopeasti hiilineutraaleiksi. Suomessa muun muassa Uusikaupunki ja Mynämäki ovat tällä tiellä ja hakevat siten kilpailuetua ja työpaikkoja. Otaniemen saaminen hiilineutraaliksi yritysten ja tutkimuksen yhteistyönä tukee Espoon halua olla edelläkävijä kansainvälisesti.
Sirpa Siru Kauppinen, ympäristötekniikan DI
Satu Raudasoja, käytettävyyden opiskelija
Aaltovihreät ry
Aiheen vierestä, mutta kysynpä kuitenkin. Kirjoitat Ajatukset-sivullasi seuraavasti:
”En vastusta ydinvoimaa, mutta suhtaudun siihen kriittisesti. Ydinvoimalla on hyviä ja huonoja puolia, mutta itse tarkastelisin erityisesti sitä, että mitä ydinvoima maksaa. Olkiluodon rakennusurakka on maksanut monin kertaisesti sen, mitä alunperin oli suunniteltu, joten meillä ei ole varmaa tietoa, paljonko tulevat rakentamiset tulisivat maksamaan.”
Miksi olisit huolissasi erityisesti kustannuspuolesta, koska ydinvoimalat rakennutetaan kuitenkin yksityisellä rahalla – valtio antaa vain luvan siihen. Yhteisiä verorahojamme siis ei juurikaan mene tässä hukkaan.
Yksi ydinvoiman kannattajien argumentti on ydinsähkön halvempi hinta suhteessa uusiutuvilla tuotetun sähkön hintaan. Jos ydinvoimalan rakentaminen maksaa älyttömästi, vaikuttaa se myös tuotetun sähkön hintaan – jossain vaiheessa. Lupauksiin halvasta sähköstä tulee suhtautua varoen.
Täytyy kyllä sanoa, että koko ydinvoimakeskustelu on hieman vaikeaa – ydinvoiman vastustajien lähteet tuntuvat olevan välillä epätieteellisiä. Raha tuntuu olevan se, johon on helppo vedota, mutta aukottomia laskelmia kukaan ei pysty luomaan.